Vihdoin sadepilvet on eksynyt tännekin. Kolmatta päivää sataa putkeen ja elohopea on laskenut alimmilleen, sitten viime helmikuun. Tosin, vieläkin ollaan Suomen kesän keskilämpötilan yläpuolella. Osa ihmisistä on harmissaan syysmyrskyistä, kun taas itse olen hyvinkin mielissään tuulessa lentävistä lehdistä ja sateen ropinasta ikkunaan. Eilen puin pitkästä aikaa villaneuletta, sekä kaulahuivia ja tuli oikein kotoinen olo, enään puuttuu vaan ne mamman villasukat. Kävelin ulos tyytyväisenä, vaikka vettä satoi vaakasuoraan. Syksy on siis tulollaan tännekin, tosin kellastuneet palmun lehdet ei tuo ihan täysin samanlaista Suomen ruskan tuntua.
Kesän loppumisesta kertoo myös syyskauden parhaimmat juhlapäivät, Halloween ja kiitospäivä. On pelottavaa, miten aikuiset ihmiset voivat olla niin innoissaan kurpitsaksi ja zombeiksi pukeutumisesta. Kaikenlisäksi koristeluiden kohteeksi joutuu on myös talot ja autot. On helppo huomata miten naapurit kilpavarustelee tonttejansa isommilla ja kalleimmilla kapistuksilla. Toisen talon pihalla on kaikkien keinotekoisten hämäsäkinseittien ja hautakivimerkkien lisäksi leikkimökin kokoinen kummituslinna, mistä aina puolentunnin välein pompahtaa ulos kolmipäinen koira. Naapuritalo taas on lähtenyt kisaan valoisammalla teemalla ja talon pihamaa varmasti heijastuu Google Mapissa. WalMart ja Target ovat taas oma lukunsa, joissa juhlapäivät alkoi jo elokuussa.
Sadepäivät on täällä yleisesti käsitetty päiviksi, jolloin ei yksinkertaisesti kuulu tehdä muuta kuin katsella vanhoja mustavalko-elokuvia. Vaikkakin riippuu hurrikaanikaudesta, yleensä niitä ei kovin montaa mahdu kalenteriin, joten kun sadepäivä iskee voi hyvällä omatunnolla olla sisällä koko päivän.
Trooppisella ilmastolla on kuitenkin miinuksensakin. Tänään maanantaiaamu lähti käyntiin torakanmestästyksellä. Ketään ei ole oikein varma, mistä se tuli, mutta ainakin Barbaran pinkin Crocsin alle se jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti