Uusi Teksti

Tiistaiaamuna kello 7 voin kertoa, että Sammonkadulla ei paljoa ole vilskettä, jos se nyt ei vielä ole tullut yllätyksenä. Ainoastaan lumiset versiot poikki kadun leijalevista villinlännen risupalloista lentelee päin ikkunaa, jotka ovat tavallisempaa suurempia viimeaikaisten myrskyjen takia. Oikeastaan melkein pystyy kuulemaan sen Wild Westin taustamusiikinkin:"Tididiiii, tiii diii diiii.." Katulamput räpsyy rytmissä, koska Fortum ei oikeen vieläkään ole saanut korjattua kaikkia sähköjä Lounais-Suomesta. 

Keittiössä aamupalalla istuskellessa pystyy näkemään talon molemmille puolille. Takapihalla sama villinlännen teema jatkuu. Kaksi miestä, uudet nahkabootsit naristen, laskee juuri askeleitaan ja yhtäpitkän välimatkan saavutettuaan, kaikki on valmista selvittämään kuka vetää aseen nopeimmin. Tosin, se kilpa loppuu pian lyhyeen, koska liipaisin on jo ehtinyt jäätyä. Harmi, kun nää pakkaset tuli nyt. Lännennopein olisi pitänyt selvittää jouluaattona. Olisi varmasti kiva nähdä tämä kaikki, mutta ulkona on tähän aikaan aamusta niin uskomattoman pimeää, joten joudun vain tyytymään mielikuvitukseen. 

Joululoma oli ilmeisesti hyvä, tai ainakin niin voi päätellä kirjoittamisen, tekstin sisällön ja ehkä myös tyhjien suklaakääröjen perusteella. Luulen, että taloa voidaan lämmittää ainakin maaliskuuhun asti Fazerin bokseilla. Edellisen kolmen viikon rentoutumisesta pelkästään kertoo jo se, että päivittelen blogia.  Myöskin lukuisilla isoilla kupilla intialaista vihreäteetä saattaa olla jotain tekemistä hyvin onnistuneen ja rauhoittavan loman kanssa. Ne vihreät lehdet olikin tavallista tummempia ja haisi vähän vinkeiltä..

Ties kuinka monesti olen pitänyt epäilyttävän pitkää luovaa taukoa blogin päivittämisestä. Tosin, aina tänne päätyy jotenkin vain takaisin. Viimeistään silloin, kun käsin päiväkirjaan kirjoittaminen alkaa aiheuttaa säännöllisiä kramppeja oikeaan ranteeseen. Tietokoneen helppous alkaa houkuttaa etenkin silloin, kun sanoja tulvii enemmän, mitä kynällä ehtisi kirjoittamaan. Vaikka ajattelin yläasteen ATK-tunnilla, että miksi hitossa pitää nyt "Kymmensormijärjestelmää" opetella kaksi viikkoa putkeen ja vielä tehdä siihen liittyviä harjoituksia kotonakin, niin nyt on sekin tullut tarpeeseen. Jo peläkästään termiäkin on vaikea kirjoittaa ilman järjestelmän osaamista. 

Joululoma alkaa tosiaan olla ohi ja pakkaamisen riemun kiljahduksia voi kuulla seuraavien päivien ajan aina sunnuntaihin asti. Ehkä päädyn tyynyyn huutamisen sijaan kirjoittamaan tänne. Perheenjäsenten parasta ajatellen, toivon jälkimmäistä. 

p.s. Kiitos jos luit. Se tarkoittaa joko, että olet yksi uskollisimista lukijoista, mitä koko bittihistoriasta löytyy, tai sitten blogi-maailman idea ei ole vielä täysin avautunut. Tämä ei ole ainoa blogi, niitä löytyy täältä tuhansittain. 

Kiitos lukemisesta koko 2011 ajan. Toivotaan, että seuraava vuosi tuo vähintäänkin yhtä paljon kirjoitettavaa.  

Hyvää alkanutta vuotta 2012! 

Emilia